Mobiilisti - Kuva&Kamera 2018
Kuva&Kamera (2-4-3.2018) Helsingin Messukeskuksessa on vuosittain toistuva tapahtuma, johon olen suunnannut jo useampana vuonna. Tapahtuma on GoExpo -vapaa-ajan messujen yhteydessä, joten nähtävää ja koettavaa riitti kokonaiseksi päiväksi, jopa pariksikin.
Päätavoitteeni oli tutustua valokuvaukseen
liittyviin uusiin tuuliin. Valokuvauksen tekniikka, kamerat tykötarpeineen eivät
itseäni kiinnosta kovinkaan paljon, johtuen varmaankin siitä, että en ole niihin
syvemmin perehtynyt.
Luontokuvaus on kestosuosikki
Tänä vuonna Kuva&Kamera tapahtumassa oli näyttelyn ohella noin 60 pienimuotoista luentoa ja tietoiskua eri aiheista. Jotkut aiheet toistuivat kaikkina kolmena messupäivänä, mutta osa tietoiskuista oli kertaluonteisia, joten yhden päivän vierailija ei päässyt kaikista nauttimaan.
Kun katsoin ohjelmaa kokonaisuutena, tein havainnon, että
luonto- ja eläinkuvaus on tällä hetkellä melko keskiössä. Tosin ne taitavat
olla valokuvauksen kestosuosikkeja. Myös erilaisia tietokoneella ja mobiilisti
toimivia kuvan ja videoiden käsittelyohjelmia ja niiden käyttöä opastettiin runsaasti.
Mobiilivalokuvausta käytiin läpi usealta eri näkökulmalta.
Valokuvanäyttelyjä oli mielestäni enemmän kuin viimevuotisessa
tapahtumassa. Päänäyttely, mustavalkokuvista koostuva FinnVenus oli valokuvaaja
Seilo Ristimäen tulkinta naiskauneudesta. Alastonkuvaus on ilmeisesti tällä
hetkellä nousussa; tietoiskulavalla alastonkuvaajan työtä esitteli Marika
Kiviharju.
Korvaako kännykkä järjestelmäkameran?
Ennakkoon oli ajatellut osallistua tietoiskuihin, jotka käsittelivät ruokakuvausta, Instagram-kuvia ja yleisesti mobiilikuvausta. Mobiilikuvaus on lisääntynyt huomattavasti matkapuhelimien kameroiden kehityttyä ja niiden kuvan laadun parannuttua. Hyvä kännykkä monipuolisine kuvankäsittelyohjelmineen korvaa jopa kokonaan järjestelmäkameran.Mojo eli mobiilikuvaus on tullut jäädäkseen
Tetoisku ”
Mobiilijournalismi, Mojo – Miten kerrot tarinan mobiililaitteella", antoi hyvän
kuvan siitä, miten järjestelmäkamera todellakin voi olla jopa tarpeeton
esimerkiksi vaikeissa olosuhteissa kuvattaessa. Luennoitsija esitteli videolta haasteellisia kuvausolosuhteita mm. luolastoissa ja viidakoissa, joissa
isompien kuvauslaitteistojen käyttö olisi lähes mahdotonta.
Mobiilikuvaus on tullut jäädäkseen. Se ei ole vain
vapaa-ajan valokuvaamista. Se helpottaa esimerkiksi mm. monien
toimittajien työtä. Kuvien käsittelyä voidaan tehdä kännykällä monella tapaa ja
tiedostojen siirto puhelimella toimituksiin on helppoa ja nopeaa.
Olen huomannut myös itse, että yhä harvemmin otan esiin järjestelmäkameran ainakaan nopeatempoisempaa kuvaamista varten. Sen sijaan, jos suunnittelen kuvaavani jotakin tiettyä aihetta tai lähteväni kuvausretkelle, on järjestelmäkamera edelleen ykkönen. Kännykällä voi ottaa lisäksi täydentäviä kuvia.
Olen huomannut myös itse, että yhä harvemmin otan esiin järjestelmäkameran ainakaan nopeatempoisempaa kuvaamista varten. Sen sijaan, jos suunnittelen kuvaavani jotakin tiettyä aihetta tai lähteväni kuvausretkelle, on järjestelmäkamera edelleen ykkönen. Kännykällä voi ottaa lisäksi täydentäviä kuvia.
Minkälaisia kuvia Instagramiin?
Seuraava tietoisku oli noin 25 minuutin mittainen katsaus Instagram-kuviin.
Marinella Himari Kaukokaipuu -blogista kertoi millaiset luontokuvat toimivat
parhaiten Instagramissa.
Miten ja millaisia kuvia pitäisi Instagramiin
laittaa? Toki riippuu siitä, mihin kuvastolla pyrkii. Onko kyseessä esimerkiksi liiketoiminnan edistäminen vai pääasiassa harrastuksenomainen toiminta?
Esityksessä tarkasteltiin #suomiretki -Instagramfeediä, jossa
tällä hetkellä on noin 136000 kotimaan matkailuaiheista luontokuvaa. Kuvastosta
on tehty analyysia ja huomattu, että suosion salaisuus on erityisesti kuvan väri.
Arvatakin saattaa, että sininen ja sinisävyiset kuvat ovat
saaneet eniten tykkäyksiä, jopa 20 % enemmän kuin muut. Mikä sinisessä värissä
kiehtoo? Luontokuvissa se on eittämättä upea. Väripsykologia kertoo sinisen
olevan mm. rauhan ja levollisuuden väri. i
#suomiretki -feedin analysoiduista kuvista on myös päätelty,
että reunukset ja kehykset kuvissa miellyttävät katsojia. Kuvassa on hyvä olla
yksittäinen kiintopiste ja sen tulee olla keskitetty – vastoin mm. kultaisen
leikkauksen sääntöä!
Käsitykseni mukaan luontokuvauksessa kuvaa käsitellään niin
vähän kuin mahdollista. Kuvaa voi parannella, mutta kuvan muokkaaminen täysin
toisenlaiseksi, esimerkiksi väritykseltään, ei ole suotavaa.
Instagramissa asia on päinvastoin, ainakin #suomiretki-feedissä. Kuvaa voi ja pitääkin muokata! Kuva myös rajataan joko
neliöksi tai pystykuvaksi. Tavoitteena on kaunis ja harmoninen feed. Tärkeintä
on se, miltä feed näyttää. Sen tulee olla yhtenäinen, silmää miellyttävä kokonaisuus.
Tee kaunista! Tosin kauneuskin on aina katsojan silmässä.
Ruokakuvauksessa kaikki lähtee suunnittelusta
Viimeinen tietoisku, johon osallistuin, käsitteli
ruokakuvausta. Tämä oli tärkein sessio omassa messuohjelmassani. Ruokakuvauskursseja
on harvassa. Omalla kotipaikkakunnallani en ole törmännyt ainoaankaan. Tässä
vinkki vaikkapa paikalliselle kansalaisopistolle.
Mainosvalokuvaaja, Sigma Ambassador Kim Öhmanin vetämä
sessio "Pannulta pikseleiksi" oli selkeä esitys siitä, mitä asioita
ruokakuvauksessa tulee ottaa huomioon.
Kaikkein tärkeintä on suunnittelu: mitä ollaan tekemässä, mitä
raaka-aineita tarvitaan, miltä annos tulee näyttämään, mitkä ovat ruoanvalmistusvaiheet. Ruoka ja ruoka-annos tulee kuvata ehdottoman
tuoreena. Salaatti nahistuu jo 10 minuutissa. Jos kahvi seisoo kupissa
pidempään, sen pinnalle nousee öljymäinen kerros.
Ruoka näyttää parhaimmalta valkoisella lautasella, vaikka
toki muunkin värisiä alustoja ja lautasia voi käyttää. Tärkeintä on, että kuvaa
katsottaessa huomio kiinnittyy ruokaan. Erilaista rekvisiittaa voi kokeilla,
mutta on hyvä pitää mielessä, että vähemmän on enemmän. Ruokakuvauksessakin
pätee sanalasku: yksinkertainen on kaunista.
Kannattaa kokeilla erilaisia kuvakulmia, erilaisia
kuvakokoja ja rajauksia sekä erilaisia syväterävyysalueita. Jalustan käyttö on
suotavaa. Jos haluaa kertoa ruokakuvien avulla tarinaa ja kuvata esimerkiksi
sarjaa, on tärkeää määritellä pääkuva ja suunnitella muut kuvat sen ympärille.
Valmiin annoksen lisäksi kannattaa kuvata itse ruoanvalmistusta
ja eri työvaiheita, esimerkiksi ahven ennen ja jälkeen ruoanvalmistuksen. Kokki
voi saada myös oman kuvansa. Ruokailuhetken ja ruokapöydän yksityiskohdilla voi
elävöittää kuvasarjaa.
Ruokakuvauksen valaistus on myös hyvä suunnitella etukäteen
ja varata riittävä kalusto salamoineen ja heijastimineen valmiiksi. Kim Öhmanin
Ruokakuvaus workshop Pannulta pikseleiksi on tarjolla 8.4.2018 Helsingissä.
Järjestäjänä Color-Komio ja Foka.
Asuisinpa Helsingissä tai edes lähistöllä…
Mitä jäi messuilta käteen?
Kuuden tunnin messuvisiitin jälkeen olotila oli melko ryytynyt, mutta tyytyväinen. Kuva&Kamera tapahtumasta sain sen, mitä olin
lähtenytkin hakemaan… uusia tuulahduksia valokuvauksen maailmasta. Vaikka
vietin vain 2-3 tuntisen tapahtumassa, sain runsaasti ideoita
valokuvausharrastukseeni.
Ruokakuvausta harrastan lähes viikottain ruoka-aiheisiin blogipostauksiin
liittyen, joten vinkit siihen tulevat heti käyttöön. Instagram-kuva -
minkälainen sen tulisi olla, on ollut itselleni hiukan mysteeri. Ehkä se on
mysteeri vielä pitkän aikaa, mutta jollakin tapaa oli helpottavaa kuulla, että
Instakuvia saa ja jopa pitää käsitellä, autenttisuuden vaatimusta ei
todellakaan ole.
Saako valokuvia manipuloida? Mitä mieltä sinä olet?
Lue lisää:
Marinella Himari – Kaukokaipuu -blogiSuomiretki -Instagram
Kim Öhman -ruokakuvaus
Lue myös:
Hetken kuvia – Kuva&Kamera 2017
_______________________________
Kommentit
Lähetä kommentti